GIMP Suomi
Opi GIMP, osa 2: Tasot - päivitetty 4.11.13 Lisää opastusta Gimpistä...

Tasot

Tulimmeko kertoneeksi, miten juuri nyt lukemasi opassarja sai alkunsa? Mistä idea lähti? Haluatko tietää? Ei se mitään, kerromme siitä huolimatta. Muinoin muuan aloitteleva gimppari kysyi minulta, että mitkä ovat tärkeimmät asiat opetella jos GIMPiä alkaa käyttää. Mikä olisi tärkein asia? Tämäpä oli mielenkiintoinen kysymys, ajattelin. En ollut koskaan tullut ajatelleeksi, että mitkä ne olisivat. Noh, (kuten monet muutkin asiat) jaoinpa tämän kiperän pähkinän PowerLifen kanssa. Hän vastasi vakaasti ja varmasti: "Tasot, ehdottomasti". Ei ollenkaan hullumpi vastaus, sillä tasot ovat erittäin käytännöllinen keksintö. Ne ovat kunnollisen kuvankäsittelyohjelman minimiominaisuuksia... syystäkin. Aletaanpa siis tutustua näihin, jotta sinäkin ymmärrät miksi.

Tasot

Niin, tasot. Ne mahdollistavat kuvan käsittelyn erillisinä osina. Kuvittele, että maalaat maisemaa lasilevyille. Yhdelle levylle maalaat taustan, johon kuuluu nurmikko ja auringonlasku. Toiselle levylle maalaat puun. Kolmannelle maalaat kiven ja pari kukkaa. Neljännelle maalaat itsesi. Kun asetat levyt päällekkäin tässä järjestyksessä, tuloksena on auringonlaskumaisema, jossa on puu, kivi, pari kukkaa ja sinä. Toinen esimerkki voisi olla kasvokuva. Voisit laittaa tukan, viikset, parran ja aurinkolasit eri tasoille, niin voit halutessasi tehdä hahmosta kaljun taikka näyttää hieman partakonetta. Katsotaanpa (äärimmäisen coolia) kuvaa GIMPin maskotista, joka on käynyt stylistillä:

Huomioi myös aurinkolasien alta läpi kuultavat veikeät silmät.

Äskeinen kuva koostuu yhteensä viidestä eri tasosta.

Tässä on tasojen idea. Jos tahdot mukata Wilberin tukkaa, voit valita sen tason ja tehdä sen. Jos et pidä tukasta ollenkaan, voit poistaa sen tason pinosta. Näppärää. Voit luoda tasoja, muokata niitä, järjestellä niitä uudelleen, piilottaa sekä poistaa niitä. Ilman tasoja, jos maalaat tällaisen kojootin, joudut maalaamaan tukan päähän kiinni. Jos tahdot poistaa tukan, joudut maalaamaan turkin sen kohdalle uudestaan, kun taas tasojen avulla voit maalata tukan omalle tasolleen. Täten voit poistaa tason, jolla tukka on, ja turkki tulee sen takaa ehjänä esiin.

Tässä vielä esimerkki niinsanotusta oikeasta elämästä.

Tasojen käyttö

Tasot siis ovat nipussa päällekkäin. Koko tasonipun näet GIMPin Tasoikkunasta, jonka kautta tehdään suurin osa tasojen hallintatoimenpiteistä.

Vaikka tasoikkuna on oletuksena esillä, voi sen vahingossa hukata. Jos omassa Gimpissäsi ei näy tasoikkunaa, saat sen esiin menemällä Ikkunat -> Telakoitavat valintaikkunat -> Tasot, tai painamalla CTRL-L.

Ensinnäkin voit muokata tasojen järjestystä pinossa kätevimmin vedä-pudota -tyylillä (tähän tarkoitukseen ovat myös tasoikkunan painikkeet, joissa on nuoli). Voit poistaa valitun tason painamalla roskakorin kuvaa, ja napit löytyvät myös tason kahdentamiselle (4. painike) ja uuden tason luomiselle (1. painike). Jos jotkin kaksi tasoa kuuluvat erottamattomasti toisiinsa, eikä sinun enää tarvitse muokata niitä yksilöllisesti erikseen, voit yhdistää ne yhdeksi tasoksi klikkaamalla tasoikkunasta päälimmäistä oikealla hiiren painikkeella ja valitsemalla Yhdistä alas (edellyttäen, että toinen yhdistettävä taso on heti tämän tason alapuolella).

Tasoikkunassa on siis listattuna kunkin tason nimi ja sen vieressä pieni esikatselukuva tason sisällöstä. Sen lisäksi kunkin tason kohdalla on pari hämärämpää kohtaa, nimittäin silmän ja lenkin kuva (lenkki ilmestyy kun klikkaa silmän ja tason esikatselukuvan väliin jäävää tilaa). Ja mitäköhän nämä sitten mahtavat olla?
Silmä on tason piilotuspainike. Kun klikkaat sitä, taso piilotetaan, eli se on tallessa vaikka sitä ei kuvassa näykään. Se on näppärä jos tahtoo turhia tasoja pois tieltä muita tasoja työstäessä tai jos ei halua lopullisesti poistaa tasoa kuvasta.
Lenkki on hieman monimutkaisempi. Sillä pystyy asettamaan tasoja linkitetyiksi, minkä merkkinä linkityspainikkeessa on kettingin kuva. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi siirrät yhtä linkitettyä tasoa, siirtyvät kaikki linkitetyt tasot vastaavalla tavalla. Jos olet esimerkiksi luonut tekstin ja sille varjon omille tasoilleen, voit linkittää ne, jolloin siirtäessäsi tekstiä myös sen varjo liikkuu.

Tuttu tilanne? On tärkeää muistaa, että tasot voivat olla eri kokoisia, kuin kangas, jolle kuvaa työstetään. Aktiivisen tason reunat merkitään oletuksena näkyviin keltamustalla katkoviivalla, etkä luonnollisesti voi piirtää tason reunan yli. Kuvassa esiintyvä ilmiö siis johtuu siitä, että aktiivinen taso on kuvakangasta pienempi.
Tason voi asettaa automaattisesti kuvakankaan kokoiseksi menemällä Taso -> Taso kuvan kokoiseksi. Voit toki myös käyttää jotain toista, suurempaa tasoa.

Tasojen muuntotyökalut

Otetaanpa jälleen katse GIMPin työkaluvalikkoon, ja tällä kertaa syyniimme joutuvat muuntotyökalut. Näiden avulla voit kiertää, skaalata, peilata, viistottaa ja väännellä tasoja (ja valintoja ja polkuja).

Ensinnä kuitenkin vilkaistaan itsestäänselvää työkalua, nimittäin siirtotyökalua (pikapainike M, ). Sillä voit liikutella tasoja kuvassa eri paikkoihin, eli sommitella tasoja. Työkalun asetukista voit päättää siirretäänkö tasoa, jonka päältä klikkaat vaiko valittua tasoa.

KUVA! Muuntotyökalut

Näiden käyttö on perin simppeliä, joten selitämme ne pikaisesti kuvin. Ensin valitset muunneltavan tason tasoikkunasta, muuntotyökalun ja klikkaat sitten kuvaa.

Kierto sallii sinun kiertää tasoa mielivaltaisen kulman verran (ei pelkästään 90 asteen pyrähdyksiä). CTRL -näppäimen painaminen kiertämisen aikana rajoittaa kiertämisen 15 asteen askeliin, jolloin kierto on helppo saada esimerkiksi 45 asteen kulmaan.

Skaalaus muuttaa tason kokoa joko suuremmaksi tai pienemmäksi. CTRL -näppäin lukitsee tason kuvasuhteen, jotta taso ei litisty. Huomaa skaalattavan tason reunoille ilmestyvät säätökahvat, joiden avulla skaalausta voi säätää tarkasti.

Vääntö viistottaa kuvaa niin, että siitä tulee suunnikkaan muotoinen.

Perspektiivi antaa sinun siirtää tason kulmia toisiinsa nähden, joten tasoon voi saada perspektiivimäisen efektin.

Peilaus peilaa kuvan joko vaaka- tai pystysuunnassa. Suunnan voi valita työkalun asetuksista ja peilaus tehdään yksinkertaisesti klikkaamalla tasoa. Suunnan voi vaihtaa myös painamalla CTRL.

Tasojen sekoitustilat

Vielä yksi tasoihin liittyvä näppärä ominaisuus esitellään, nimittäin tasojen sekoitustilat. Karkeasti selitettynä nämä muuttavat tapaa, jolla taso näytetään kuvassa. Syvällisemmin asiaa tutkien kukin sekoitustila käyttää tiettyä matemaattista kaavaa, jonka perusteella kunkin tason pikselin lopullinen tulos lasketaan huomioiden sen alla olevat tasot. Tässä vaiheessa riittää, että ymmärrät vain sekoitustilojen hyödyntämisen käytännössä, joten tutkitaanpa asiaa. Avataan siis kaksi tasoa, valitaan päälimmäinen ja katsotaan, mitä Tila -niminen pudotusvalikko tasolistauksen yläpuolella näyttää.

Sekoitustilojen käyttöön siis tarvitaan vähintään kaksi tasoa. Taso, jolla sekoitustila on, sekä sen alla oleva(t) tasot, joiden perusteella sekoitustilan vaikutus määräytyy. Yleensä tulos riippuu pohjakuvan sekä päällystason tummuus- ja sävyeroista.

Otetaan ensiksi tutkintaan sekoitustila nimeltään Väri. Se hylkää päällystason tummuuserot ja huomioi pelkästään sen värisävyt. Sitten se värjää pohjakuvan näillä sävyillä.

Sekoitustila Sävy on samanlainen sillä erolla, että se säilyttää pohjakuvan värikylläisyyden. Täten, jos pohjakuva on mustavalkoinen, ei se värjäydy. Jos pohjakuva on harmahtavan sininen ja päällystaso on punainen, tulee kuvasta harmahtavan punainen.

Katsotaan sitten sekoitustilaa Arvo. Se toimii tavallaan edelliseen nähden päinvastoin, eli hylkää päällystason värisävyt ja käyttää lopputuloksessa pohjakuvan värisävyjä, mutta päällystason tummuuseroja.

Pohjakuva, jossa on punainen teksti.

Päällystaso, joka sisältää väriliu'un valkoisesta mustaan.

Kun päällystason sekoitustila on arvo, on tuloksena punainen teksti, joka tummenee alaspäin. Huomaa, että sekoitustila ei vaikuta läpinäkyviin pikseleihin (käsitellään myöhemmin).

Sekoitustilan voi valita myös suurimmalle osalle piirtotyökaluista.
KUVA!!

Tasomaski

Tasomaskin avulla voit peittää osia tasosta vaikuttamatta itse tasoon. Asia selvinnee paremmin itse kokeilemalla, joten lähdetäämpäs sitten...

Ensin tasomaskin luonti. Sinulla tulee olla kuvassasi ainakin yksi taso. Katsele Tasot-ikkunaa, ja klikkaa haluttua tasoa hiiren oikealla korvalla. Valitse eteesi aukeavasta valikosta "Lisää tasomaski" ja sitten aukeavasta ikkunasta "Valkoinen (Täysin peittävä)". Sinun ei pitäisi huomata mitään eroa.

Nyt ota käyttöön sivellin-työkalu ja musta väri. Piirrä viiva työsi keskelle. Nyt sinun tulisi huomata jotain. Nimittäin, sen kohdan jonka päältä piirsit viivan tulisi hävitä. Tasomaski on kuin jokin kalvo tason päällä. Jos tasomaskisi on kokonaan valkoinen, kaikki tasossa olevat värit sunmuut näkyvät läpi. Jos tasomaskisi on kokonaan musta, tasosta ei näy mitään. Harmaa näyttää alkuperäisen tason puoliteholla. Tasomaskiin voit käyttää jokaista työkalua arsenaalissasi; kynää, väriliukuja, valintatyökaluja, mustekynää ja vaikka kloonaustyökalua.

Kun olet muokkaillut tasomaskin haluamaksesi, ja haluat taas muokata tasoa käy se erittäin helposti. Avaa tasot-ikkuna, ja klikkaa tasoa tasomaskin sijasta. Tason ympärille tulee valkoiset reunat, tasomaskin ympärille mustat. Nyt muokkaat taas tasoa, ja tasomaski säilyy entisellään.

pics Maskien avulla voi luoda esimerkiksi tumman häiveen...

pics ...tai kuluneen efektin...

pics ...jota olen melko monipuolisesti hyödyntänyt nykyisessä avatarissani.

Tasoryhmät (Gimp 2.8 uutuus!)

Ihmisellä on luonnollinen vaisto luokitella ja lokeroida asioita. Appelsiini, banaani ja omena ovat hedelmiä. Nämä ja leipä ovat ruokia. Nämä ja maito ovat elintarvikkeita. Nämä eivät taas mitenkään (toivottavasti) liity pöytään, jonka ääressä olet. Se on huonekalu, kuten on myös tuoli, jolla istut.

Asioita voi ja kannattaa luokitella. Yksi tapa luokitella asioita on niiden käyttötarkoitus. Oppaan alkupuolella esiintyi kuva työstä, jossa stailasin erään Mass Effect 3:n peliryhmän nimen. Kuvassa oli otettu tasot erilleen, mutta nähdään, että ne kaikki muodostavat yhden kokonaisuuden (eli tekstin). Nämä tasot on siis fiksua koostaa yhdeksi kokonaisuudeksi, jota kutsutaan tasoryhmäksi.
Katso esimerkki

Tasoryhmä muodostetaan klikkaamalla kansion kuvaa tasovalikon alareunassa (toinen kuvake). Ryhmään lisätään tasoja vedä-pudota -tyylisesti tasoluettelossa.

Ehket kuitenkaan vielä keksi, mitä tästä hyödytään. Jos joskus teet Gimpillä oikein valtavan projektin, joka sisältää useita kymmeniä tasoja, niin tietyn tason metsästäminen tasolistauksesta voi olla aika keljua. Tasoryhmät helpottavat kokoamalla yhteen kuuluvia tasoja kokonaisuuksiksi yhden nimen alle aivan kuin tiedostoja lajitellaan kansioihin. Kuten kansiot voivat sisältää toisia kansioita, myös tasoryhmän sisällä voi olla toinen tasoryhmä.

Voit myös helposti kontrolloida tasoryhmään kuuluvia tasoja kerralla. Aiemmin esittämässäni projektissa päädyin tekemään tekstille heijastuksen. Minun olisi siis kahdennettava kukin tekstiin kuuluva taso ja peilata ne. Koska olin fiksu ja tein niistä tasoryhmän, voin kahdentaa ja peilata koko ryhmän kerralla.

Ryhmää voi muutenkin kokolailla yleisesti hallita kokonaisuutena kuin yksittäistä tasoa kuitenkin säilyttäen yksittäisten tasojen muokattavuus.

Voi olla tarpeen tiedostaa, että tasoryhmään kuuluva taso ei vaikuta tasoryhmään kuulumattomiin tasoihin. Jos tasolle on määritetty sekoitustilaksi Väri, se ei värjää tasoryhmän ulkopuolisia tasoja, vaikka niitä sen alapuolella olisikin.

Extra

Tiedostomuodoista

Nyt sinulla on käsitys tärkeimmistä seikoista, jotka erottavat eri tiedostomuotoja toisistaan. Näin ollen aika on kypsä vertailla muutamaa yleisintä tiedostomuotoa, jotta osaisit valita joka tilanteeseen sopivimman.

JPG on häviöllisesti pakattu tiedostomuoto, joka on yleisimmin käytetty tiedostomuoto valokuvien tallentamiseen. Valokuvissa .jpg -pakkauksen aiheuttamaa häviötä ei yleensä huomaa, mutta pikselintarkassa grafiikassa se pistää silmään ikävästi. Grafiikan tallentamisessa .jpg on myös sikäli huono tiedostomuoto, että se ei tue läpinäkyvyyttä. Pakaamisesta on luonnollisesti se hyöty, että tiedostosta tulee pienikokoinen.

PNG lienee syystäkin käytetyin tiedostomuoto oman grafiikan tallentamiseen, sillä se on häviöttömästi pakattu ja tukee myös läpinäkyvyyttä. Tämän vuoksi se on suhteellisen pienikokoinen ja monikäyttöinen. Suhteellisen tuoreena tiedostoformaattina vielä joistakin höyrykoneista löytyvä Internet Explorer 6 ei sitä osaa näyttää, mutta sinun käyttöösi tämä tiedostomuoto on erittäin sopiva.
Formaatista on myös versio .apng, jossa a tulee sanasta 'animated'. Gimp tukee tätä liitännäisen avulla. Tuki löytyy nykyään myös tärkeimmistä (eli ei IE:stä) nettiselaimista.

BMP on Paintin oletuksena ehdottama kuvaformaatti, joka on yleensä täysin pakkaamaton. Tämän vuoksi kuvatiedostosta tulee tuhottoman suurikokoinen, eikä kuvanlaatu kuitenkaan ole .png:tä parempi. .bmp ei myöskään tue läpinäkyvyyttä.

XCF on GIMPin oma tiedostoformaatti, joka tallentaa myös kuvan tasot erikseen. Kuvatiedostosta tulee suurikokoinen, mutta sinun on helppo jatkaa projektiasi myöhemmin. .xcf:ään tallentuvat myös mm. apulinjat ja polut. Näin ollen käytä .xcf -muotoa tehdessäsi välitallennuksia projektistasi ja tallenna vasta lopullinen versio jonain muuna tiedostomuotona, kun tasoja ei enää tarvita.
.psd on Adobe Photoshopin vastaava tiedostomuoto, jota myös GIMP osaa lukea.

Jos levytilaa on säästettävä, voit syöttää projektisi tiedostotunnisteeksi .xcfbz2 tai .xcfgz. Silloin Gimp tallentaa projektisi pakattuna bzip- tai gzip -pakkauksella, jolloin tiedostosta tulee huomattavasti pienempi ilman, että mitään tietoja menetetään. Tiedoston käyttö on muuten täysin samanlaista, kuin normaalin .xcf:nkin (eli Gimp avaa sen täysin automatisoidusti), mutta voi olla, että jokin toinen ohjelma (kuten WinRAR) luulee tiedoston kuuluvan itselleen.

GIF on vanha mutta silti yhä joissain tapauksissa hyödyllinen tiedostomuoto. Erittäin pienikokoinen, kuvan laadun säilyttävä tiedostomuoto, josta löytyy myös 2-kanavainen läpinäkyvyyden tuki. .gif pystyy tallentamaan vain kuvia, joissa on enintään 256 väriä, mikä rajoittaa merkittävästi sen käyttömahdollisuuksia. .gif pitää sisällään myös sellaisen erikoisuuden, että se pystyy tallentamaan myös animaatioita.

Tiivistelmä

Läpinäkyvyys
Läpinäkyvyys tarkoittaa aluetta, jossa kuvalla ei ole väritietoja. Tästä seuraa, että tältä alueelta kuvasta näkyy läpi sen alla oleva. Vertaa tilanteeseen, jossa maalaat kuvaa paperiarkin sijaan lasilevylle. Läpinäkyvyyden edellytyksenä kuvassa on oltava alfakanava.
Tasot
Tasot mahdollistavat kuvan jakamisen useaan eri elementtiin. Edellisen kohdan lasilevyesimerkkiä soveltaen tasot tarkoittaisivat useaa lasilevyä päällekäin.
Tasojen käyttö
Kutakin tasoa voi muokata erikseen ja niitä voi järjestellä. Suurin osa tasojen hallintatoimenpiteistä tapahtuu Tasoikkunan kautta (CTRL-L), jonka kautta onnistuu tasojen järjestely, lisäys, poisto, kopiointi, peittävyyden säätäminen ja niin edelleen.
Muuntotyökalut
Muuntotyökalujen avulla voit peilata, kiertää, skaalata ja väännellä tasoja. Näiden ylenpalttinen käyttö samalle tasolle aiheuttaa kuvan laadun heikkenemistä, joten turhaa leikkimistä on syytä välttää.
Sekoitustilat
Kullekin tasolle voi valita sekoitustilan, joka vaikuttaa siihen, miten taso näytetään kuvassa. Eri tapoja ovat esimerkiksi, että tasosta näytetään vain vaaleat alueet tai että siitä huomioidaan vain värit ja jätetään tummuuserot huomiotta.
Tasomaski
Kullekin tasolle voi lisätä tasomaskin. Tasomaskille voit piirtää eri piirtotyökaluilla harmaasävyillä kuvion. Jos piirrät mustaa, itse kuvasta katoaa tällä tasolla siinä kohdassa oleva. Jos piirrät harmaata, näkyvät nämä alueet läpikuultavina. Valkoinen näyttää tason sisällön täydellä peitolla.
Tasoryhmät
Aivan kuten tiedostoja jaetaan kansioihin, voi samaan kokonaisuuteen kuuluvia tasoja jakaa tasoryhmiin. Tasoryhmää voi esimerkiksi siirtää tai sen voi piilottaa kokonaisuutena, mutta tarvittaessa sen sisältämiä tasoja voi muokata yksilöllisesti. Tasoryhmä luodaan kansiopainikkeella tasoikkunassa, ja tasot lisätään ryhmään vedä-pudota -tyylillä. Tasoryhmä voi sisältää myös toisen tasoryhmän.
Tiedostoformaatit
Jos tahdot tallentaa kuvan ja jatkaa työskentelyä myöhemmin, kannattaa se tallentaa tiedostoformaatissa, joka säilyttää kuvan tasot. Tähän sopii formaatti .xcf. Kun kuva on valmis, kannattaa pohtia, mikä formaatti sopii parhaiten. Tässä vaiheessa tasot vievät turhaa tilaa, joten huomio tulee kiinnittää kuvan muihin ominaisuuksia. Onko paljon värejä? Onko se valokuva vai itse piirretty työ? Onko siinä läpinäkyvyyttä? Yleensä paras vaihtoehto on .png.

Loppusanat

Siinä oli taas asiaa pähkäiltäväksi joksikin aikaa. Paljon on jo opassarjankin näkökulmasta ehditty käsitellä, ja voidaan jo sanoa, että nyt osaat absoluuttisen tärkeimmät ominaisuudet GIMPistä. Silti olet vasta raapaissut pintaa GIMPin lukuisista ominaisuuksista. Opassarjaan tulee vielä muutama osa, joten vielä voit vaikuttaa kokonaisuuden laatuun kommentoimalla tähänastista onnistumisastettamme. Olkaa niin hyvät, Peltzi ja PowerLife kiittävät. 3.10.2008